Näin ei kuitenkaan tehty, vaan sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan tehdyt mittavat leikkaukset ja nousseet elinkustannukset ovat heikentäneet monien perheiden toimeentuloa ja lisänneet epävarmuutta arjessa.

Esimerkiksi kahden lapsen ja kahden vanhemman perheessä leikkausten vaikutus näkyy.

Jos toinen, ennen veroja 2 500 euroa tienannut vanhempi, jää työttömäksi, niin tulot tippuvat vuonna 2026 aivan eri tavalla kuin esimerkiksi vuonna 2023. Tuloja laskee heti alussa 220 euron lopetettu työttömyysturvan lapsikorotus. Jos työttömyys tai lomautus jatkuu vielä kahden kuukauden jälkeen, perheeltä leikataan lisäksi noin 300 euroa kuukaudessa. Tämä on yhteensä 520 euroa. Jos työttömyys jatkuu yli kahdeksan kuukautta, leikataan vielä lisää.

Kovat leikkaukset näkyvät myös yhden vanhemman perheissä. Osa-aikatyötä tekevän, 2 000 euroa ennen veroja tienanneen kahden lapsen yksinhuoltajan perheeltä, on leikattu työttömyysturvan ja asumistuen heikennysten seurauksena lähes 400 euroa kuukaudessa.

VUONNA 2024 pienituloisissa kotitalouksissa oli 137 400 lasta. Vuotta aiemmin määrä oli 123 100. Kehityssuunta on huolestuttava, ja ennusteet viittaavat tilanteen edelleen heikkenevän.

THL:n ja STM:n arvioiden mukaan viime vuosina tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset pudottavat noin 31 000 lasta pienituloisuusrajan alle. MLL:n tuoreeseen Perhepulssi-kyselyyn vastanneista vanhemmista 27 prosentilla menojen kattaminen tuloilla oli hankalaa tai se ei onnistu.

Köyhyys on yhä useamman työssä käyvän haaste ja tämä näkyy monissa lapsiperheissä. Suomessa on noin 100 000 työntekijää, joilla on suuria vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Yli 61 000 työntekijän tulot ovat niin pienet, että he elävät yhteiskunnan tulonsiirroista huolimatta köyhyysrajan alapuolella.

Esimerkiksi SAK:n ammattiliittojen työssä käyvistä jäsenistä peräti 12 prosenttia kamppailee vakavien toimeentulo-ongelmien kanssa eli he ovat suuressa palkkaköyhyysriskissä.

Sosiaaliturvaa koskevissa päätöksenteossa on arvioitava ja huomioitava vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin. On varmistettava, etteivät julkisen talouden sopeutustoimet heikennä lasten oikeuksien toteutumista ja lisää eriarvoisuutta lapsuudessa.

Lapsen edun ensisijaisuuden periaate tulee koskea myös talouspoliittisia päätöksiä, joilla on vaikutuksia lapsiin.

Lapsen etujen turvaamiseksi työttömyysturvaan on palautettava lapsikorotukset ja yleistukeen sisällytettävä lapsikorotus. Myös työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat tulee palauttaa. Lapsilisät tulisi sitoa indeksiin ja niiden tasoa korottaa vaiheittain.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhden vanhemman perheiden ja vuoroasuvien lasten perheiden toimeentuloon. Asumistukeen tehtyjä leikkauksia tulisi arvioida uudelleen lapsiperheiden toimeentulon näkökulmasta.

LAPSIPERHEKÖYHYYDEN vähentäminen on koko yhteiskunnan tulevaisuutta koskeva kysymys. Lapsia syntyy huomattavasti vähemmän kuin vielä 15 vuotta sitten. Suomella ei ole varaa olla investoimatta lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen myös taloudellisesti epävarmoina aikoina.

Tuuli Glantz

sosiaalipoliittinen asiantuntija, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Esa Iivonen

vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto